No päätinpä tulla kirjoittamaan 2.osan jo nyt kun oli kuvatkin valmiina ja tänä iltana oli aikaakin. :) No eipäs tässä muuta, joten aloitetaanpa.

"Et ikinä usko mitä minulle eilen tapahtui!" Michelle hihkui. "No kerrohan mitäs sinulle eilen tapahtui?" Kaitlin vastasi hiukan kiinnostuneena. "Tapasin eilen yhden miehen stadissa. Hänen nimensä on Sean." "Voi Michelle, miehiä kuules tulee ja menee. Ja he voivat olla myös todella törkeitä. Minä jos kuka sen tiedän."

"Mutta tiedän, että sovin hänen kanssaan yhteen, hän oli heti erilainen, tunsin sen! Minä ja Sean kuulumme yhteen." "Oletteko jo yhdessä?! Eilenhän te vasta tapasitte!" "Noo, emme me yhdessä mutta, Sean suuteli minua eilen." "Ohhoh..."

"Hiukan myöhemmin menimme olohuoneeseen katsomaan elokuvaa, mutta emme me oikeastaan sitä elokuvaa katsoneet..." "Michelle! Älä ole heti aivan varma siitä että tuo mies on sinulle se oikea! Minä olin samaa mieltä Kevinistä mutta näit myös itse millainen hän on. Ei sinun ja Seanin tarvitse edetä niin nopeasti." "Hyvä on, hyvä on. Lupaan hieman hidastaa tahtia, mutta alat kuulostaa jo hieman äidiltäni..." Vaikka Michelle sanoi hidastavansa tahtia, silti hän ajatteli, että Sean on hänelle se oikea ja että ei olisi mitään syytä hidastaa tahtia.

"Michelle olen päättänyt mennä sinne terapiaan." "Oletko tosissasi?! Aiotko ihan oikeasti mennä?" "Kyllä olen niin ajatellut." "Voi miten ihanaa! Olen todella ylpeä sinusta kun päätit mennä." Michelle puheli säteillen Kaitlinille.

"Ystäväni haluaisi tulla vastaanotollesi, joten olisiko hänelle mahdollista saada aikaa jo ensiviikolle?" Michelle kysyi. "Hmm... Odottapas hetki niin katson kalenteristani...juu näyttää täällä olevan Maanantaina kello kahdentoista-aika vapaana. Kävisikö hänelle silloin?" Dr. White kysyi. "Kyllä hänelle käy, tai ainakin uskon niin." "Mikä hänen nimensä olikaan?" "Kaitlin Roberts." "Ahaa, hän on siis edelleen pitänyt ex-miehensä sukunimen?" "Juu, hän käyttää sitä edelleen."

"Ja kiitos, kun kävit. Minäpäs odottelen ystävääsi sitten maanantaina kahdeksitoista tänne. Kerrohan hänelle terveisiä." "Juu kerron toki." Michelle vastasi ja nousi taksiin. Kotiin hän lähti hyvillä mielin kun oli saanut autettua ystäväänsä.

"Olisikohan tämä hyvä? Vai onkohan tuo kaula.aukko hieman liian avonainen? Mitähän se terapeutti ajattelisi jos menisin tämä päällä sinne? Vaikka itse kyllä pidän tästä asusta ja värikin on ihan kiva ja sopiikin minulle." Kaitlin pohdiskeli vaatekaupassa kun valitsi asua itselleen.

No Kaitlin oli päättänyt ostaa asun mutta oli vielä kuitenkin vielä hiukan epävarma siitä laittaako asun huomiseen tapaamiseen joten kysyi Michellen mielipidettä. "Michelle, mitä mieltä olet tästä asusta, olisiko tämä hyvä huomiseen terapiaani?" "No mutta Kaitlin, tuo asuhan on mahtava!"

Aamulla Kaitlina hieman jännitti, hän katsoi koko ajan kelloa ja mietti ehtiiköhän ajoissa, olihan tämä sentään ensimmäinen tapaaminen. Hän jopa ajatteli että pääseeköhän taksi tulemaan, kun ulkona satoi hieman lunta.

Kun Kaitlin astui vastaanotolle sisään hänen ensimmäiset ajatuksensa olivat: "No tämähän vaikuttaa ihan kivalta paikalta." Kaitlin menikin odotushuoneeseen odottamaan vuoroaan.

"Päivää, te taidattekin olla Kaitlin?" Kysyi punapäinen lääkärinasuun pukeutunut nainen. "Jjuu. olenhan minä." Kaitlin vastasi hiukan hiljaisesti. "Hyvä. Minä olen Diana White, terapeuttinne. Näin ensimmäisellä kerralla kierrämme aluksi paikat ja sitten hiukan juttelemme sinusta ja syistä miksi tulit tänne." Ja pian he lähtivätkin kiertämään Dr. Whiten klinikkaa...

"... ja tässä on sitten työhuoneeni. Nyt voit istahtaa tuohon nojatuoliin, ottaa mukavan asennon ja alkaa hiukan kertomaan itsestäsi ja terapiasi syistä." Dr. White tokaisi. "Ööh, minä..." Kaitlin koitti keksiä jotain. "Ihan rohkeasti vain, minulla on vaitiolovelvollisuus näissä asioissa, en puhu näistä kenellekään." "Voih, miksi minä tulin tänne, miksi suostuin Michelle ajayukseen?"  Kaitlin parkaisi mielessään.

Tässäpä oli sitten osa 2. Tämä oli nyt vain 12 kuvaa mutta koetan saada osan 3 viikonloppuna julkaistua. :) Jättäkäähän sitten vain kommenttia.